Hip Hei!

Halloweenit oli ja meni, enkä pukeutunut Johanna Tukiaiseksi :/ Syy tähän feidaamiseen oli rahattomuus - tajusin, miten olisin joutunut käyttämään vähäiset roponi hiuslisäkkeisiin, uuteen mekkoon jota en kuitenkaan muuten pitäisi, itseruskettavaan, ym ym. Päätin kaivaa vuosi sitten käyttämättä jääneitä halloween-asusteita esiin, joista noitahattu nousi voittajaksi. Pukeuduin mustalla pitsillä varustetuksi noidaksi. Wee-hee, miten omaperäistä! ;)

 

Oltiinhan me sassy-looking! Me kaikki povattiin että Anskulle vois läsähtää palkinto puvusta (oikealla) jääkuningattarena, mutta palkinnon veikin Satu kultaisen ihonsa kanssa (vasemmalla) .. Me Sallan kanssa vietettiin muuten vain palkitsevaa iltaa backstagella puolet tavaroistamme sinne hukaten x) voevoe. Olin taas Liekkiryhmä Tulikukan messissä noissa bileissä, mutten harmikseni saanut niiden seteistä oikein mitään kunnollista matskua. Onneksi varoitin tästä optiikkaongelmastani jo etukäteen..

PUG järjesti siis viimeiset reivinsä ja hauskaa oli, herran pieksut, illan valokuvaamisen lisäksi tuli vielä mentyä jatkoille, tavattua poliisisedät ja hukattua kotiavaimet. "Jouduin" sitten olemaan Antilla evakossa kaksi yötä, mikä kyllä sopi mainiosti toipumispäiviin, paijausta, lepoa ja mässyä :)

Ja miksi tänään on fiilis vallan "hiphei" ? Anttihan se yllätti jälleen eilettäin auttamalla minua uskomaan itseeni tupakoinnin lopettamisen suhteen - retkahdin aika tasan kuukausi sitten polttamaan ja eilen masensi aivan hirveästi koko asia. Tuntui kurkussa hirveältä, koko pää tuntui myrkkyjen syövyttämältä.. tätä on jatkunut jo monta päivää, ja siltikin minä päivästä toiseen olen nauttinut siitä, kun sängystä noustessani ensimmäisenä mietin, poltanko tupakan ennen vai jälkeen aamukahvin. Jollain tavalla se tuo sisältöä arkeen, tupakointi.. Se rytmittää ja palkitsee. Tavallaan.

Mutta tupakoinnin nautinnollisuus (jota en lähde kieltämään) on leikki, jossa joutuu luopumaan niin paljosta, että pahaa tekee ajatellakaan. Antille sitten eilettäin avauduin tästä aiheesta; kuinka minun on vaikea tuntea mitään ilon tunteita tupakoidessani, miten koko elämänasenteestani katoaa intohimo ja monipuolinen tunne-elämä. Oikeasti nautin hirveästi siitä, kun tunteet heittelevät minua ja minä saan tuntea itseni oman elämäni kuningattareksi aina, kun onnistun kesyttämään ne, kuin minua raatelevan viidakon pedon. Tupakoinnin avulla rauhoittuminen on liian helppoa ja intohimotonta, kuin ampuisin pusikon suojista tuon uljaan pedon, joka juo vettä lammella..

Minua vaivaa ja varsinkin eilen oikein kalvoi se, etten pysy koskaan päätöksessäni lopettaa. Että olen kuluttanut kaksi vuotta tähän yritykseen vaihtelevalla menestyksellä, ja katsoessani tekemisiäni itseäni arvioiden, se vaikuttaa kaikkeen. Näen itseni epäonnistujana herkemmin kuin onnistujana, vain koska en ole oppinut kohtelemaan itseäni rakastavasti. Mitä väliä on hienoilla valokuvilla, joita olen ottanut, jos en niitä katsoessani tunne mitään muuta kuin riivaavan ajatuksen siitä, että "minun täytyy kuvata lisää" ? Tupakan taaka niskassani minusta tulee helvetillinen orjapiiskuri itseäni kohtaan, ikään kuin minun tulisi hyvittää paha tapani olemalla kaksin verroin parempi ja tehokkaampi muilla elämäni aloilla.

Eilen tästä kaikesta Antille puhuessani, epätoivon ja surkuttelun vallassa ollessani tämä uljas prinssi katkoi loput tupakkinsa askistaan ja ilmoitti, että no aletaan sitten.

Sanat ei riitä kuvaamaan, kuinka hämmentynyt olen! PURRRRR! <3



Tällä viikolla on tosiaan ollut hassut fiilikset. Alkuviikolla olin kuin harmaa, kauhtunut varjo - en tuntenut hirveästi mitään intohimoa missään, mitä tein. Tunsin koko ajan sen johtuvan tupakoinnistani.. Sillä mikään muu ei tuntunut miltään, paitsi ne tupakointihetket, eikä enää oikeastaan nekään tuntuneet tarpeeksi miltään. Yäk. Nyt on vuorokausi taas takana uutta yritystä, ja hitto, miten hyvä olo. Tekisi mieleni karata täältä töistä ja hukuttaa suudelmiin tuo parrakas ritarini, sitten vähän paijailla, ja katsoa muutama jakso Breaking Badia. On muuten aika hyvä sarja oikeesti se!

Lurve,
Elina